Sivut

torstai 31. maaliskuuta 2016

Freesiat multaan! Inspiraatio - KEVÄT! KUKAT! AURINKO!

Yksi suurimipia inspiraation lähteitäni on kevään herääminen, puutarhatöiden alkaminen ja se mieletön suunnitteluinnostus! Saan tästä kesän mittaan järjettömät paineetkin, mutta olen päättänyt että kehityn tässä vielä, ja osaan ottaa pala kerrallaan, tehdä valmiiksi hiljalleen aina jonkun paikan ja jatkaa sitten rauhallisin mielin hymyillen ja hypähdelleen seuraavaan, teekupponen kädessä.

No siis ihan aina se ei mene noin, vaan lopulta säädän pitkin pihaa että mihin tämänkin laitan ja nyt se saa liikaa aurinkoa ja pitikö mun nostaa se maasta ja mitä sen paikalle oli muka tulossa? Ainiin se, sehän pitää nyt eka nostaa sieltä maasta ylös ja ainiin niitä on kahdessa penkissä, toisesta en voikaan ottaa kun se on niin rikkaruohoinen vielä, eih... Ja sitten pyörin vaan pitkin pihaa hetken että mitääääää... mitä mää teen seuraavaksi....

Noh, nyt on kuitenkin se ihanin ja mahtavin vaihe! Johtuuko tämä minun kevätinnostus siitä, että olen syntynyt toukokuussa? Kyllä varmaan! Ja toisaalta kesällä se on mielestäni hienoin vuodenaika, johtunee varmaan kun tulee sen ihanan kevään jälkeen heti. Syksyllä mielestäni mikään muu vuodenaika ei voi voittaa sitä tuoksua ja värimaailmaa. Talvellakin osaan olla sitä mieltä, että onpa mahtavaa, että onpa hienoa asua Suomessa! Mutta siltikin kyllä tää kevät on nyt parasta :D.

Maaliskuuhan on se mitä minä odotan sitten joulunjälkeen. Tai no, tammikuussa odotan myöskin helmikuuta ja kovia pakkasia, se on extremeä ja jotenkin hienoa :D. Kun on niiin kylmä, että tietää asuvansa Suomessa. Helmikuussa odotan sitten oikeasti ainakin sitä maaliskuuta. Silloin laitan ekat siemenet kasvamaan, haaveilen mullanvaihdosta, ja ihan loppukuusta pistän freesiat multaan. Se on ehkä se ensimmäinen hienoin juttu, varsinainen kevään alku, siinä konkretisoituu minun puutarhaharrastuksen kehitys :D. Kolmantena vuonna sain ne hei sentään onnistumaan, nyt neljäs vuosi ja koitetaan samalla kuin viime vuonna! Alkuun esikasvatin kaksi vuotta, aina aloittaen jo maaliskuun alussa, ja pieleen meni! Tuli liian hentoja kun sisällä lähti kasvuun, ekana vuonna ehti nuppuun muttei kukkaan, toisena kukki yksi ja kuoli pakkasiin :D. Ei saa nauraa, se oli surullista, mutta nyt olen jotain oppinut! Viimevuotiset oli upeat :)!

Alla ohjetta muillekin!


Freesiat kukoistamaan :)

1. Hommaa tarpeeksi suuri ruukku! Noin 20L on varmaan ihan ok. Ja lannoitetta, vaikka hevosenkakkaa tai kanankakkaa. Fiksu hommaa suoraan sen hevosen ja nauttii loppuelämänsä antimista :D. Muutenkin hevoset on ihania <3.  Ja siis mullaksi ihan puutarhamultaa, jos löydät hienoa hiekkaa niin sitä myös semmonen vaikka litra pari. Hommaa freesian sipulitkin :). Ja salaojittamaan pohjalle risuja, styroksin paloja, lecasoraa tms. Sipuleita on Hankkijassa ollut jo nyt, yleensä löytyy ihan hyvin joka paikasta missä kevätistutussipuleja myydään. Minulla tämä värisekoitus ainakin kukki ja tuoksui hienosti!

2. Laita pohjalle salaojitusta vaikka 5-10cm. Sitten päälle sitä multaa. Kun ruukku on puolillaan, sekoita lannoitetta sopivasti. Hevosenkakkaa (pitää siis olla vuoden vanhaa mielellään...) voi heittää vaikka puoli litraa tai miten tykkää. Kanankakkaa ripottele niin että näyttää hyvältä. Anteeksi nämä määrät, mutta no ehkä desi? Voi olla aika paljon. Sekoittelen kevyesti lannoite multaan. Sitten taas multaa päälle, ja kun ruukun reunaa näkyy semmoinen 8cm, sekoita hiekkaa mukaan litran verran multaan. Ainakin 4cm syvyydelle saa hiekkasekoitus tulla siinä vaiheessa.

3. Sitten tee pintaan sipuleille paikat, noin sipulin korkuiset reiät jollain puutikulla tms. Reikien väli saa todella olla max sen 6cm, niin tulee nätti ruukku. Sitten pistä sipulit leveä puoli alaspäin multaan, tunge niin ettei niistä paljoa näy. Pohjan pitää ottaa multaan kiinni, ei saa jäädä tyhjää koska muuten juuret ei ota heti multaan. Sitten vaan peität reiät, multahiekka-sekoitusta päälle niin on vahään ilmavampaa eikä sipulit ja kasvien alut homehdu.

4. Jätä ulos. Jos tulee pakkasöitä tai ylipäätään kylmää, ota yöksi sisälle. Anna olla päivät paikassa johon paistaa ihana kevätaurinko! Ei paahdetta koko päivälle, mutta vaikka itä suunta on oikein hyvä, minulla iti siinä hienosti sipulit ja sitten siirsin jo länsiseinälle kun aamuaurinko alkoi olla liian paahtava. Jos haluat, istuta myöhemmin reunoille jotain pientä kaunista, vaikka valkoiset lobeliat jos on tilaa tms. Nämä ulkona kasvaneet ovat vahvoja, eivätkä tarvitse tukea, mutta onhan se sitten hiaaano!

Toivotaan että tekin onnistutte näin :)! Minulla on olleet ruukussa muutaman päivän nyt, odottelen innolla milloin jotain näkyy! Vie hetken kun on viileitä päiviä, mutta se odotus palkittiin ainakin viime vuonna :).

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pidä kiinni voimavaroistasi – kaksin käsin ja hampailla

Jokainen ihminen tarvitsee voimavaroja. Se on se kantava, kannustava osa elämää, joka puskee eteenpäin. Voimavarat pyörittävät ajatukset mielimankelissa ja saavat olon kevyemmäksi, puhtaammaksi ja jaksavammaksi. Hyvä voimavara on aarre.

Voiko ilman voimavaroja elää? Mitä olet mieltä? Mikä on voimavarojen merkitys ja seuraus? Entä niiden puutteen? Tämän kirjoituksen lopussa heitän teille haasteen!

Siskoni Petran kanssa me vitsaillaan välillä. Tai hyvin usein. Toisinaan ne on oikeesti tositosi hyviä juttuja ja toisinaan hmm... erilaisia :D. Muistan semmoisenkin puhelun käyneeni, jossa puhuttiin voimavaroista ja toinen kysyy että mitkä? Siis en nyt muista... Pitää katsoa vaikka sanakirjasta.. Sitten nauretaan ja perään todetaan ettei sais kyllä nauraa, että nyt on vakava juttu kyseessä. Lienee ollut joku synkkä hetki. Mutta meillä onkin toisinaan aika tummaa huumoria. Niinkin mustaa että silmissä sumenee. Olkoon voimavara sekin, antaa ainakin mielelle keinon käsitellä vaikeita asioita edes jotenkin. Ja näissä tilanteissa tuo Petra kuuntelevine korvineen on kyllä yksi iso voimavara.

Voimavarat ovat todennäköisesti vahvasti tunteilla määriteltäviä. Järkeä ei ehkä tähän kannata sotkea. Mieti mistä saat mielen voimaa. Ai mitä se tarkoittaa? Se mielen voima? Hyvää mieltä, mielen puhdistumista! Raikkautta, uskoa itseen ja omaan tekemiseen. Antaa toivoa, jopa intoa, potkii eteenpäin. Työntää töppöstä toisen eteen, vaikka seisoisitkin välillä lenkkarit tiiviisti betonissa.

Voimavara voi olla ympäristö, harrastus, ajatus, esine, tuoksu, laulu, ihminen. Ihan mitä vaan. Kukaan ei voi toisen voimavaroja määritellä, ne ovat syvällä mielen uumenissa, puhtaasti sitä, mitä ihminen itse on. Ehdottaa toiselle voi kyllä ja joskus pitääkin, hyvää tarkoittaen ja ideoita antaen, mutta toisen mielipiteen hyväksyen.

Voimavara voi joskus edellyttää jotain toimenpiteitä, vähemmän voimaannuttavia, joita minä kutsun välilliseksi voimavaraksi (suomeksi pakkopulla, mutta niin ei kannata ajatella :D). Esimerkiksi, jos saat voimaa siisteydestä, se ihan saattaa vaatia siivousoperaation. Mutta jo siivotessamme ajattelemme tulevaa ihanuutta, josta riittää voimaa. Minä saan voimaa puutarhasta ja siellä puuhaamisesta, mutta se toki välillä edellyttää hieman liioitellun hikistä uurastusta. Etenkin kun siirrän useat taimet ja pensaat joka kesä noin kertaalleen pienessä epävarmuuden tuoksinnassa. Toki sen teen, tiedänhän minä mm. rankan penkinteon johtavan häkellyttävän huumaannuttavaan istutus- (tai siirto-) vaiheeseen ja lopulta kauniiseen kukkapenkkiin.

Todennäköisesti elämän varrella tulee uusia voimavaroja, ja tervetulleita ovatkin! Ehkä joku tulee ja menee, täyttäen kuitenkin tarkoituksensa siinä omassa hetkessään. Jos joku ei tuotakaan enää samaa ihanaa voimaantumisen tunnetta kuin aiemmin, anna sen mennä. Päästä lentoon, ja kiitä siitä, mitä se sinulle aikanaan toi.

Myönnän, että toisinaan tuntuu, että joko voimavaroja ei ollenkaan ole, tai niitä ei vain löydä. Jotenkin hämärästi muistan niitä olleen, ja tiedän ehkä joskus niitä käyttäneeni, mutta aikalailla sata prosenttia niistä mieleeni tulevista kiinnostaa sillä hetkellä kuin kilo... (tv-ohjelmien rumiensanojenpeittoamisääni.) Niinä hetkinä olen kaivannut jotain konkreettista, iloa tuottavaa. Edes jotain listaa, jonka voisin käydä läpi ja kokeilla. Ja perässä selityksiä, miksi ne ovat auttaneet ja miten. Miksi niihin kannattaa miinusmerkkisellä kiinnostuksellakin kajota. Aina jotain pientä pilkettä on jostain tupsahdellut ja suosta on noustu, mutta ei se nyt olisi haitannutkaan, jos olisin päässyt sieltä ylös vähän aiemmin.

Olen nyt sitten ihan asiakseni miettinyt ne omat tärkeät voimavarat, en vielä paperille mutta mielessä on. Ainakin nyt muutama oletettavasti toimiva. Mutta huomasinpa eräänä päivänä uuden. Hyvyys on myös voimavara. Vahva, itsestäänpalkitseva, ympärilleen leviävä ja koukuttava voimavara. Niin, auttaminen voi olla itsekästäkin kun sillä kerran voi saada itselleen hyvää mieltä. Kauheaa. Mutta menköön.

Kerroin juuri itselleni, että tähän blogiin taitaakin liittyä tällainen tehtävä, haaste, itsetutkiskelu, elämänparannus ja hyvän elämän löytämisen tavoite. Lähtisittekö mukaan?

Ennakkotehtävä 1: Osta ihana tyhjä kirja! Inspiroiva kauniskantinen kirja, kierteillä tai ilman, kovakantinen tai pehmeäkantinen. Hieno vihkokin käy. Osta sille kaveriksi hyvä kynä. Itse olen semmoinen mielenmuuttaja että minun on pakko valita aina se lyijytäytekynä tai laadukas (ja oranssi) lyijykynä. Mutta voitte ostaa kuulakärkikynän tai semmoisen kapean tussinkin, tiedättekö, jolla on ihana kirjoittaa. Voi olla minkä värinen jälki vain, vihreä on aika mahtava. Vaihtoehtoisesti, istu koneen ääreen, avaa tekstinkäsittely, valitse miellyttävä fontti ja muista myös oivallinen fonttikoko. Kokeile fonttia sanoilla "Kummalta kuulostaa mutta koitetaan" ;).

Ennakkotehtävä 2: Keitä kupponen teetä tai lämmintä mehua mukavaan mukiin josta on kiva juoda, ja kirjoita otsikko: Voimavarani.

Ensimmäinen tehtävä: Mitkä ovat sinun voimavarasi? Tärkeysjärjestyksessä tai sikinsokin? Mistä saat iloa? Mikä auttaa jaksamaan? Mikä nostaa suosta? Mikä on oikeesti aidosti asia, josta saat hyvää mieltä, edes hetkeksi? Tee karkea listaus. Mieti, onko osa voimavaroista jo vanhentuneita, ja oletko kenties löytänyt jonkun uuden, jota et vielä ollut tunnistanut voimavaraksi? Minäkin alan pohtimaan nyt omiani. Saat myös kertoa mitä teetä keitit, siltä varalta että se jotenkin epätodellisen mahdottomasti voisi olla minulle tuntematon tuttavuus ja saan näin laajentaa teekokoelmaani. Kiitti :).


Samalla kun pohdit omia voimavarojasi, mieti tätäkin: Sinä saatat olla jonkun voimavara.
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Mariamainen blogi

Tämä blogi avataan nyt <3.



Kaipaan sellaista kirjoitusympäristöä, jossa voisin pursuilla ilosta, hiippailla onnellisuuden lähteillä, pohtia positiivisen asenteen säilyttämistä ja merkitystä, harjoittaa suurta suomalaista sisuuntumistaidetta, nousta suosta, ja auttaa toisia nousemaan suosta.

Tämä olkoon se ympäristö, rauhallinen, esteettinenkin, hyvä ja yllätyksellinen koppa josta pomppikoon mitä eriskummallisempia juttuja ilmoille. Tulee puutarhaa, koiraa kissaa ja huonekasveja, sisustusta, käsityötä, pohdintaa hyvästä elämästä ja joskus kyllä elämän epäkohdistakin. Tekstiä juu, mulla on paljon asiaa :D. Mutta kuviakin, paljon isoja ihania kuvia :).

Minulla on aika vahva suorittamisen tarve ja otan paineita ihan mistä vaan ja ihan minkä vaan valmiiksi saattamisesta. Ja kaikella pitää mielestäni olla aina vahva tarkoitus. Se tekee elämästä joskus haastavaa, mutta vie eteenpäin. Tätä blogia olen ajatellut mielessä pitkään, ja sen aloittaminen tuntuu oikealta. Sen tarkoitus ei ole ihan auennut vielä, kenties joku päivä tällekin joku merkitys löytyy. Mutta sen päätin, että hyvällä mielellä, ilman paineita, toivottavasti ihmisiä ilahduttaen :).

Tervetuloa mukaan matkalle :)!